Uudenmaan Yrittäjät, Vihdin Yrittäjät
Tiedote 2.12.2010
Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtajaksi Kari Järvenpää, kannanotto: Tarvitsemme lisää yrittäjiä
Uudenmaan Yrittäjien syyskokous valitsi 1.12.2010 syyskokouksessaan Raaseporissa uudeksi puheenjohtajakseen Kari Järvenpään. Valinta tapahtui äänestyksen jälkeen äänin 42-48 toisella kierroksella, jossa Järvenpään vastaehdokkaana oli Pontus Palmqvist Porvoosta. Puheenjohtajaksi pyrkivät kaikki Uudenmaan Yrittäjien varapuheenjohtajista; Järvenpään ja Palmqvistin lisäksi myös Juhani Hyry Lohjalta.
Kari Järvenpää toimii kauppiaana Hyvinkäällä. Hän on Mäntsälän ja Hyvinkään Expert-myymälöiden taustalla olevan Hyvinkään konemyynti Oy:n perustajaosakas ja omistaja sekä Hyvinkään keskustaan kehitettävän kauppa- ja viihdekeskuksen kiinteistökehittäjä. Yrittäjäkokemusta Järvenpäällä on Viron Expert-ketjusta ja venäläisen sanomalehtipaperin kansainväliseen tukkukauppaan erikoistuneesta Finnkarelco Oy:stä.
Kari Järvenpää on monipuolinen aluevaikuttaja. Hän on Uudenmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja ja toiminut Hyvinkään Yrittäjien puheenjohtajana 2006-09. Järvenpää toimii Mäntsälän kunnanvaltuustossa ja Uudenmaan maakuntavaltuustossa. Järvenpää on kokoomuksen kansanedustajaehdokas Uudenmaan vaalipiirissä.
Uudenmaan Yrittäjät valitsi syyskokouksessaan 1.12. myös uuden hallituksen. Perinteisten paikallisyhdistyspaikkojen lisäksi hallitukseen valittiin kolme nuorta yrittäjää, Ursula Ikonen (Hyvinkää), Pasi Anttila (Karkkila) ja Timo Seppälä (Pukkila). Uusien hallituspaikkojen tarkoituksena on vahvistaa nuorten äänten kuuluvuutta järjestössä ja vauhdittaa nuoremman polven mukaantuloa päätöksentekoon.
Uusina varsinaisina jäseninä nuorten yrittäjien lisäksi hallitukseen valittiin Aslak Söderman (Hanko), Anne Rantalainen (Hyvinkää), Ilkka O. Lavas (Kerava), Katarina Helander (Kirkkonummi), Mari Ståhls (Loviisan seutu), Jaakko Uotila (Nummi-Pusula), Juha Ahola (Pukkila), Jani Roman (Raasepori) ja Veera Holmström (Tenhola-Bromarv).
Vihdin Yrittäjistä UY:n hallituksen jäsen on VY:n pj Leevi Pursiainen ja varajäsen Teppo Lahtinen.
Kaikkien hallituksen jäsenten tiedot löytyvät Uudenmaan Yrittäjien verkkosivuilta.
Lisätietoja: Uudenmaan Yrittäjät
______________________________
Syyskokouksen kannanotto: Tarvitsemme lisää yrittäjiä
Uudenmaan Yrittäjien syyskokous 1.12.2010 keskusteli yrittäjyydestä, yrittäjien eläkkeelle jäämisestä ja uuden yrittäjäsukupolven löytämisestä.
Uudenmaan Yrittäjien syyskokous haastaa kaikki toimijat Jorma Ollilan johtaman Suomi-brändityöryhmän hengessä toimiin uuden yrittäjäsukupolven rakentamiseksi.
- Uudenmaan Yrittäjät haastaa jokaisen uusmaalaisen tarkastamaan yrittäjyystietoutensa. Tiesitkö, että pk-yrittäjät ovat luoneet viimeisen kymmenen vuoden aikana valtaosan Suomen uusista työpaikoista ja taantuman aikana pitäneet odotettuakin enemmän työntekijöistään kiinni
- Uudenmaan Yrittäjät haastaa vanhemmat keskustelemaan lastensa ja nuortensa kanssa siitä, mistä raha tulee
- Uudenmaan Yrittäjät haastaa nuoret rohkeasti viemään hyviä ideoita käytännön toiminnaksi kouluissa, harrastuksissa ja vapaa-ajallaan . Aloitteellisuus ja aktiivisuus on yrittäjyyden perusta
- Uudenmaan Yrittäjät haastaa toisen asteen opettajat tutustumaan yrittäjyyteen ruohonjuuritasolla. Paikalliset yrittäjäyhdistykset järjestävät mielellään erilaisia opettajien ja yrittäjien kohtaamisia
- Uudenmaan Yrittäjät haastaa yrittäjät perehdyttämään nuoria yritystoimintaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja selvittämään mahdollisuutensa nuorten työllistämiseen esimerkiksi Sanssi-kortin avulla
- Uudenmaan Yrittäjät haastaa alueensa kunnat ottamaan käyttöön yritysvaikutusten arvioinnin osaksi kaikkea päätöksentekoaan. Kunnat kantavat osan vastuusta hyvin toimivien markkinoiden syntymisessä ja ylläpitämisessä (mm. hankintakäytäntöjensä kautta )
Koko kannanotto tästä (pdf).
Lisätietoja: Uudenmaan Yrittäjät
Uudenmaan Yrittäjät
Tiedote 12.5.2010
Uudenmaan Yrittäjät - Nylands Företagare ry. piti sääntömääräisen kevätkokouksen 11.5.2011 Mäntsälässä.
Kevätkokous hyväksyi sellaisenaan tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja kannanoton. Paikalla oli 36 virallista edustajaa (20 paikallisyhdistystä).
Kevätkokous täydensi hallitusta seuraavasti:
* Karkkila; varsinainen jäsen Tapani Sankala ja varajäsen Pia Söderlund
* Kellokoski; varsinainen jäsen Sari Rönnberg ja varajäsen Matti Räsänen
* nuoret/Itä-Uusimaa; varajäsen Veronica Dalenius, Porvoo
Paikallisyhdistyksiä päätettiin tukea rahallisesti maksamalla edustajan osallistumiskustannuksia mm. pj-päiville, liittokokoukseen ja kunnallisjohdon seminaariin sekä tukemalla yhdessä järjestettäviä, edunvalvonnan painopisteitä tukevia tilaisuuksia. Toimisto valmistelee ohjeistuksen tukien määristä, ehdoista ja käytännöistä ja tiedotamme niistä yksityiskohtaisemmin Toimisto tiedottaa –kirjeessä.
Kevätkokous antoi kannanoton:
Palvelusetelit ohjaavat kestävällä pohjalla tuotettuihin tapoihin tuottaa kuntapalvelut
Kuntapalveluiden rakenteet muuttuvat kovaa vauhtia. Kuntien talouden kannalta on keskeistä mihin suuntaan ja miten kunnallisia palveluita kehitetään. Kuntatalouden haasteet ovat pakottaneet kunnat etsimään entistä tehokkaampia keinoja palveluidensa tuottamiseksi.
Suomalaisilla kunnilla on useiden julkisten peruspalveluiden järjestämisvastuu. Kunnilla on samalla melko itsenäinen oikeus päättää siitä, tuottavatko palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa vai hankitaanko ne ostopalveluina joko muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta.
Uudenmaan Yrittäjät kannustaa kuntia palvelusetelien käyttöönottamisessa ja seudullisen yhteistyön kehittämisessä. Pienellä perehtymisellä voi huomata, kuinka palvelusetelijärjestelmä tuo kunnille helpotusta moneen kipupisteeseen samalla kun kuntalaisten palvelutaso paranee.
- Kunnan ei tarvitse järjestää kilpailutusta. Muotoseikkojen kanssa painimisesta päästään keskittymään kuntalaisten kannalta tärkeämpiin asioihin: laatuun ja hintaan.
- Kunnan mahdollisuus painottaa tärkeäksi koettuja laatutekijöitä helpottuu, ne voidaan huomioida palveluntarjoajien valinnassa
- Palveluseteli on helppo tapa tarjota palveluita siellä, missä kuntalaiset niitä haluavat käyttää, myös naapurikunnissa. Palveluseteli tuo myös joustavuutta vastata esim. asuinalueiden elinkaarien mukanaan tuomiin kysynnän muutoksiin
- Palveluseteli on keino säästää tinkimättä laadusta – yrittäjillä on kyky ja kannusteet tuottavuuden jatkuvaan parantamiseen sekä tehokkuuden ja laadun tasapainon löytämiseen
- Palveluseteli mahdollistaa laadun parantumisen myös yritysten erikoistumisen ja mahdollisesti tarjoamien lisäpalveluiden kautta. Lisäpalvelut kartuttavat myös kunnan kassaa.
- Palvelusetelijärjestelmä riittävän laajasti toteutettuna pitää sisällään voimakkaan laadunvalvontaelementin: asiakkaat äänestävät jaloillaan
Toimiva järjestelmä vaatii riittävän suuren määrän palveluntarjoajia, jotta markkinat voivat toimia terveesti. Käytännössä tämä johtaa myös pienempien, usein seudullisten ja paikallisten, paikallisesti sitoutuneiden palveluntarjoajien mukaan pääsyyn markkinoille.
Parhaimmillaan monipuolisesti ja terveesti toimivat palvelumarkkinat synnyttävät positiivisen hyvinvoinnin kehän kunnissa: laadukkaita palveluita - lisää palveluita – lisää investointeja - lisää yritysveroeuroja - lisää hyviä työpaikkoja - lisää tuloveroeuroja.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Kari Järvenpää, kari.jarvenpaa(at)uudenmaanyrittajat.fi, p. 0400 49 0922
toimitusjohtaja Petri Graeffe, petri.graeffe(at)uudenmaanyrittajat.fi, p. 040547 3388
|
